Sisustussuunnittelija työharjoittelussa

28. huhtikuuta 2015

Harjoittelupaikan etsintää


Jo ensimmäisen saksankielisen Skype-haastattelun aikana sain tietää, että Berliinissä sijaitseva Allianssin yhteistyökumppani - Education Berlin GmbH - etsii puolestani tulevan harjoittelupaikkani alusta loppuun. Kiitos Luojan, sillä Suomesta käsin luultavasti homma olisi voinut käydä vaikeaksi, kun jo pelkästään kotikaupunkini työssäoppimispaikan löytyminen oli toisinaan epätoivoista. Tein ainoastaan saksankielisen portfolion sekä CV:n, jotka toivottavasti osoittavat taitoni positiivisesti. Näiden avulla työpaikan siis pitäisi löytyä.

Ehdin jännittää muutamia viikkoja saksan kielen taitoni heikkoutta, sillä en ollut varma olinko saanut sanottua ääneen kaiken, mitä työpaikalta toivoisin. Yritin epätoivoisesti kommunikoida lyhyen saksani voimalla, että haluaisin jonkinlaiseen sisustusarkkitehtitoimistoon, jossa suunniteltaisiin koteja tai julkisia tiloja. En haastattelijani käsityksestä huolimatta ole kiinnostunut niinkään muotoilusta ja tuotekehityksestä, enkä pelkästä valaistussuunnittelusta. Siihen kai on muutenkin omat ammattilaisensa.

Viime viikon lopulla sain kuitenkin mieluisan sähköpostin - listan linkkejä ja kehotuksen kertomaan muutaman päivän sisällä, mistä yrityksistä olisin itse kiinnostunut. (En edellenkään voi uskoa, että minulla itselläni on tähän jotain sananvaraa!) Valitsin listalta lopulta kahdeksan jännittävimmiltä näyttävien yritysten sivut. Saa nähdä onko minulla oikeasti mahdollisuutta päästä noin suuriin ja menestyviin toimistoihin!

Tässä muutamia ajatuksia neljästä eri paikasta, joihin olisin kaikkiin lähdössä ilosta kirkuen:


99 Chairs

Reilun vuoden vanha start-up-yritys, joka on selvästi kiinnostunut levittämään skandinaavista muotoilua ja designia myös Saksaan. Kotisivut olivat sen verran toimivat ja hyväinfoiset, että olin myyty melkein heti. Olisi mahtavaa päästä katsomaan miten nuorten, ikäisteni, perustama yritys omalla alallani toimii. Miltä näyttää alku, mitkä ovat vaikeudet, mihin pitäisi kiinnittää eniten huomiota? Tällä hetkellä tendikäs sisustustyyli miellyttää myös omaa silmääni paljon ainakin huonekalujen osalta, joten olisin enemmän kuin onnellinen, jos pääsisin tällaiseen paikkaan kolmeksi kuukaudeksi! Huh!




Kinzo

Tämän yrityksen logo on jostain syystä tutun näköinen. Yritys vaikuttaa suuremmalta kuin 99 Chairs, työntekijöiden lista on ainakin selvästi merkitty näkyville. Tämä sisustusarkkitehtiyritys selvästi painottaa julkisten tilojen rakentamista, joka olisi jännittävä muutos nykyisiin ajatuksiini. Kodit tuntuvat tavallaan helpommilta, ainakin helpommin lähestyttäviltä, kuin yritysten omat tilat tai hotellit ja ravintolat. Sivulla näkyvät projektit näyttivät kuitenkin niin mielenkiintoisilta, että varmasti oppisin valtavasti jos saisin osallistua edes tutkailijan roolissa noin suuriin töihin. Soundcloudin työtilat varsinkin näyttivät hauskan nuorekkailta ja erilaisilta!




Sabine Oster

Nettisivut vaikuttivat kiinnostavilta isoine kuvineen, joka tuntuu vaikuttavan nykyään kaikkiin mielipiteisiini. Jos nettisivut ovat huonot ja epätoimivat, en pysty täysin luottamaan myytävään tuotteeseen tai pelveluun. Sabine Oster kuitenkin tuntui ja näytti ammattimaiselta paikalta ja projekteissa kuvatut kohteet vaikuttivat mukavilta ja toisiinsa verrattuna erilaisilta. Amerikan-matkoillani tutuksi tuttujen kautta tullut Aveda näyttäisi myös olevan tuleva kohde, joka heti alkoi kiinnostaa.




Dittel Architekten

Tämä toimisto vaikuttaa myös suurelta, siinä on erikseen arkkitehti- ja sisustusarkkitehtipuoli. Sisustusarkkitehtuurissakin tunnutaan painottavan kaikenlaisia julkisia tiloja yritystilojen lisäksi. Showroomeja, vaatekauppoja, messutiloja... Lisää tiloja, joita koulussa ei olla käsitelty. Olisi mahtavaa päästä näkemään sellaisen yrityksen toimintaa, joka on suunnitellut mm. Veracelle. Saattaisi tulla pupu pöksyyn kyllä aluksi, mutta rohkeana kai tässä pitää lähteä mihin ikinä pääsisikään.



Apua!

25. huhtikuuta 2015

Ready for Life

Noin kuukausi sitten vanhenin taas vuodella. Ei sitä voi ilmiselvästi paetakaan, vanhenemista. Tähän aikaan lapsuus- ja nuoruusaikoina oletin tietysti kaikkea seuraavaa: olisin naimisissa, olisi varmaan jo pieni perhe, omakotitalo, auto, työpaikka. Kaikkea sitä, mitä yhteiskunta on aikojen alusta päättänyt ikäiseni naisen hankkivan.

Todellisuus on kuitenkin osaltani eri. Kihloista on monesti puhuttu, mutten ole kokenut sitä tarpeelliseksi; perhe kai se on karvatassuinen perhekin; vuokra-asuminen on ainoa vaihtoehto opiskelijalle; vastustan yksityisautoilun lisäämistä, enkä halua ottaa osaa siihen itse edes ajokortilla; työpaikkoja on ollut ja mennyt.

Ja kaiken lisäksi olen opiskelija. Edelleen. Alaa vaihtanut ammattikoululainen. Kunnon amis. Nuorimmat luokkakaverini ovat kymmenen vuotta nuorempia - voitteko kuvitella? Kymmenen! Se on älytön ikäero kun tuntee itsensä vielä niin nuoreksi.

Sitten osallistun ohjelmaan, jonka nimi on Ready for Life. Naurattaa. Olen paljon lähempänä kolmeakymmentä kuin kahta-, olisinko todella jo valmis elämään? Lähempää asiaa tutkaillessani tajuan, että ei tämä nyt aivan typerä kysymys ole. Olen ollut opiskeluputkessa niin kauan kuin muistan: ala-aste, yläaste, lukio, vaihto USA:ssa, taas lukio, yliopisto, hetki AMKissa, taas yliopisto, ammattiopisto... toivon todella, että opiskelijaelämäni loppuisi tämän jälkeen.

Joten kyllä. Olisin aivan valmis jo elämään kunnolla. Se elämä alkaa Berliinistä.

Ready for life!



Copyright: Kissakarhu. Sisällön tarjoaa Blogger.